Särestö on ainutlaatuinen vierailukohde keskellä kauneinta lappilaista luontoa.
Särestö on Reidar Särestöniemen koti- ja taidemuseo Kittilän Kaukosessa, Ounasjoen varrella.
Rauhalllinen luonnonläheinen miljöö ja Reidar Särestöniemen ainutlaatuinen taide
tarjoavat kaikenikäisille kävijöille unohtumattoman ja aidon elämyksen.
Särestö on avoinna ympäri vuoden
TI-PE klo 12-18
LA klo 10-16
Pääsiäisenä olemma auki
PE-LA 18.-19.4.2025
Museo suljettu MA-SU,
arkipyhinä ja seuraavasti:
pääsiäisenä su-ma 20.4.-21.4.2025
näyttelyn vaihto 28.5.-5.6.2025
Lipunmyynti päättyy tuntia ennen sulkemisaikaa.
Museovierailulle kannattaa varata riittävästi aikaa
-Lämpimästi tervetuloa elämykselliseen museoon!
Olemme auki ympäri vuoden, suljettu juhlapyhinä
.png)
Avoimet yleisöopastukset
Tervetuloa ilman ennakkovarausta avoimelle yleisöopastuksellemme!
Opastukset KE klo 15 & TO klo 12
Kierroksella Särestön oma väki kertoo Reidar Särestöniemen elämästä,
taiteesta ja kodista, Särestöstä. Kierroksella tutustutaan kaikkiin kolmeen
museokohteeseen, kävelyä tulee n. kilometri ja kesto n. 1,5 tuntia.
Avoin yleisöopastus 10€ / hlö (+sisäänpääsy / Museokortti).
Opastukset ja taidepajat myös tilauksesta
info@sarestoniemenmuseo.fi
Ajankohtaista Särestössä
Kahvilan vaihtuva näyttely
Jermu Lakka - Neljä vuodenaikaa
25.1.-31.3.2025
Lauantaina 15.3. klo 14.00 Ateljeessa
Kirjailijatapaaminen & luento Reidar Särestöniemestä
Noora Vaarala - Sarviini puhkeaa lehti
Ihmeellinen Reidar Särestöniemi
Reidar Särestöniemi kasvoi tiettömän taipaleen takana Kittilän Kaukosessa, jonne hän palasi opiskeltuaan taidemaalariksi Helsingissä ja Leningradissa. Hänen värikylläiset, Lapin luonnosta ammentavat teokset nousivat ostavan yleisön suosikeiksi, ja erämaa-ateljeessa Särestössä vilisi lehdistöä ja vaikutusvaltaisia vieraita. Etelän taidepiirit sen sijaan jättivät Reidarin ulkopuolelle, ilman arvostusta ja apurahoja.
Särestöniemi oli 1970-luvulla suomalaisen taiteen huippunimi mutta myös hylkiö. Hän oli varakas ja rehvakas, yksinäinen ja herkkä, poikkeuksellinen pohjoinen menestyjä. Presidentti Kekkonen sinetöi tauluhankinnoillaan Särestöniemen aseman kotimaisen porvariston ykkössuosikkina. Taiteilijakollegat sen sijaan vierastivat Särestöniemeä, joka maalasi ajan taideihanteeseen sopimattomalla tavalla, pukeutui ja esiintyi epätavanomaisesti ja antoi ahkerasti haastatteluja naistenlehdille. Lehdistössä Särestöniemi typistettiin Lapin shamaaniksi.
Shamaanius oli vastaus lehtijutuissa toistuviin kysymyksiin, joista tärkein oli: miksei Reidar Särestöniemellä ole naista rinnallaan, miksi taloudesta puuttuu emäntä? Vastaus löytyy teoksista: nykykatsojan on helppo nähdä niiden toistuvana teemana miesten välinen rakkaus. Taiteilijan elinaikana tämä seikka sivuutettiin täysin. Reidar Särestöniemen elämän rakkaus oli runoilija Yrjö Kaijärvi, mutta suhde jäi salaisuudeksi;
homoseksuaalisuus oli rikos ja sairaus.
Perusteellisesti taustoitettu elämäkerta esittelee Reidarin monet puolet. Se kuvaa menestystä ja nautintoja, tuskaa ja kaipuuta. Samalla se selvittää, miksi merkittävän taiteilijan työtä on määrätietoisesti tulkittu väärin. Miksei Reidar Särestöniemestä ole tullut suomalaisen kuvataiteen sateenkaari-ikonia Magnus Enckellin, Tove Janssonin ja Touko Laaksosen rinnalle?
Noora Vaarala on kittiläläislähtöinen kulttuuri- ja featuretoimittaja, jonka kirja "Sarviini puhkeaa lehti – Ihmeellinen Reidar Särestöniemi" ilmestyi maaliskuun alussa.
Tervetuloa Noora Vaaralen luennolle Museolipun hinnalla
lauantaina 15.3. klo 14.00
Taideorganisaatio Hiljaisuus: Reidarin vieraana - konsertit
Lapin Kamariorkesteri Särestössä
29.3.2025 klo 16 Luonnon voimaa!
12.4.2025 klo 16 Kimmeltävästä pinnasta
Taideorganisaatio Hiljaisuus toteuttaa osana toimintaansa ympärivuotisia konserttisarjoja. Vuonna 2023 käynnistetyn Hiljaisuuden vieraana -sarjan rinnalle nousee uusi taiteilija Reidar Särestöniemen 100 juhlavuotta juhlistava Reidarin vieraana -konserttisarja.
Reidarin vieraana -konserttisarja toteutetaan yhteistyössä
Lapin Kamariorkesterin, Särestöniemi-museon ja
Kittilän kunnan kulttuuripalveluiden kanssa.
Liput myydään Tiketin nettikaupan kautta, ei varauksia museolle.
TIKETIN KONSERTTILIPUNMYYNTI
REIDARIN LUKUPIIRI
Seuraava lukupiirin kokoontuminen 8.4.205 klo 17.00
Teema kaunokirjallisuus; luettava teos:
Kerro minulle Zorbas - Niko Kazantsakis
Reidarin lukupiirissä keskustellaan ennakkoon valikoidusta kirjasta.
Kirjat on valikoitu Reidar Särestöniemeä kiinnostaineista teoksista tai aiheista.
Lukupiiriä vetää Kittilän kirjastotoimenjohtaja, tietokirjailija Noora Mustajoki.
Keskustelun alustaa museonjohtaja Anne Koskamo siitä, miten luettava kirja liittyy Reidar Särestöniemeen, jokaisella kerralla on oma teema.
Mukaan linjoille voi ja saa tulla, vaikka ei olisi lukenut kirjaa!
Tervetuloa, lukupiiri toteutetaan yhdessä Kittilän Kirjastotoimen kanssa
ja on osa REIDAR100 -juhlavuoden ohjelmaa.
Verkkotapaaminen Microsoft Teamsissa, sama linkki toimii joka kerralla.
REIDAR 100 - juhlavuosi 2025
Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli yksi aikansa merkittävimpiä suomalaisia taiteilijoita, jonka värikylläiset teokset koskettivat ihmisiä ympäri maailman.
Särestöniemi piti menestyneitä näyttelyitä niin kotimaassa
kuin ulkomailla Narvikista Tokioon. Hänen maalauksissaan loistavat kevään kirkkaat värit, kesäyön ”koskaanlaskematon” aurinko hehkuu punaisena, huurrekoivikot kimmeltävät talvipäivän kajossa ja viiksekkäät karhut syleilevät toisiaan. Eläinhahmot kertoivat hänen rakkaudestaan ja kaipuustaan. Taiteilijan keskeisin tutkimuksen kohde oli pohjoinen luonto mutta samalla hän katsoi syvälle itseensä.
Reidar 100 -juhlavuosi on ainutlaatuinen tilaisuus juhlia ja valottaa lahjakkaan taiteilijan elämää ja tuotantoa arvoisellaan tavalla. Uudet sukupolvet kokevat läheisiksi aiheet, jotka olivat Reidar Särestöniemelle tärkeitä. Taiteilija otti kantaa luonnonsuojelun puolesta ja käsitteli teoksissaan omaa identiteettiään. Juhlavuonna kerrotaan Reidar Särestöniemen elämästä ja taiteesta ja nostetaan esille hänelle merkityksellisiä teemoja.
Reidar 100 -juhlavuosi on tarkoitettu kaikille; jokainen kutsutaan mukaan juhlimaan juhlavuotta omana itsenään. Reidar Särestöniemi otti ihmiset vastaan tasa-arvoisina, hän oli valmis keskustelemaan ja laajentamaan maailmankuvaansa. Hän halusi ilmaista itseään ja vaikuttaa tärkeiden asioiden puolesta, mutta ei tehnyt sitä hyökkäävästi vaan taiteen ja vuorovaikutuksen kautta.
Särestöniemi-museon REIDAR100 -juhlavuoden päätapahtumia ovat juhlanäyttelyt avajaisineen ja juhlaseminaarit.
Museo järjestää poikkeuksellisesti kaksi juhlanäyttelyä vuoden aikana. Näyttelyiden teokset koostuvat pääosin yksityiskokoelmista lainattavista ennen näkemättömistä tai harvoin esillä olleista töistä.
Näyttelyt esittelevät taiteilijan tuotantoa ennen näkemättömässä laajuudessa. Reidar Särestöniemen taiteen esittely juuri Särestössä, taiteen syntysijoilla, omimmassa ympäristössään, lisää taiteen ymmärrystä ja tuo siihen ainutlaatuista syvyyttä.
Juhlavuoden aikana on luvassa myös paljon muita tapahtumia, kuten konsertteja ja teatteriesityksiä sekä Reidar -lukupiiri.
Kutsumme kaikki mukaan tekemään yhdessä Reidar 100 -juhlavuodesta merkityksellisen ja unohtumattoman taiteen, taiteilijan, yhdessä tekemisen ja vaikuttamisen juhlan.
Särestöniemi-museon juhlavuoden pääyhteistyökumppaneita ovat
Kittilän kunta, Agnico Eagle Finland Oy
Kittilän kaivos ja Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry.
Virallinen REIDAR100 - juhlasivusto kokoaa tapahtumat
koko Suomesta samoille sivuille:
Reidarista
500 Terry Francois Street, San Francisco, CA 94158
info@mysite.com / Tel. 123-456-7890
”Maalauksissani on vain minä itse. Niissä on minun onneni ja tuskani, minun täyttymätön kaipuuni, koko minun elämäni.”
Reidar Särestöniemi (1925–1981) on eräs tunnetuimpia suomalaisia taiteilijoita ja aikansa merkittävin lappilainen taiteilija. Hän syntyi nuorimpana lapsena Alma ja Matti Kaukosen, sittemmin Särestöniemen, seitsenlapsiseen perheeseen Kittilän Kaukosen kylään.
Reidar Särestöniemi opiskeli Suomen Taideakatemiassa Helsingissä (1947–1952) ja Ilja Repin -instituutissa Leningradissa (1956–1959). Särestöniemen taiteilijanura lähti nousuun ensimmäisen yksityisnäyttelyn myötä, jonka hän piti Helsingissä 1959.
Opiskeluvuosiaan lukuun ottamatta Särestöniemi eli koko elämänsä kotitilallaan. Hänelle myönnettiin taiteilijaprofessorin arvonimi 1975. Reidar Särestöniemi oli värikäs henkilö, joka herätti aikanaan keskustelua niin taiteensa sisällöstä kuin omasta persoonallisuudestaankin.
