top of page

Vanha Särestö


 

Vanha Särestö on Reidar Särestöniemen lapsuudenkoti. Taiteilijan isovanhemmat, Heikki (1859–1941) ja Kaisa Kaukonen, os. Tammela (1851–1927), ostivat Särestöniemen tilan vuonna 1889. Päärakennuksen vanhin osa on vuodelta 1873. Suvun sukunimeksi tuli Särestöniemi 1930-luvulla tilan nimen mukaan. Heikin ja Kaisan neljästä pojasta Matti (1890–1974) jatkoi tilan isäntänä.

 

Särestöniemen tila oli pitkälti omavarainen. Elanto saatiin monesta lähteestä; karjanhoitoa täydensi pienimuotoinen ohran- ja perunanviljely, poronhoito, metsästys, kalastus ja marjastus. Pääkulkuväylä Ounasjoki oli merkittävä lohijoki, josta saatiin jopa miehenmittaisia lohia. Metsätyöt, uitto ja rahdinajo toivat rahatuloja. Elämää sääteli luonnon vuodenkierto. 

Reidar Särestöniemen äiti Alma Särestöniemi, o.s. Andersen (1894–1973) oli syntynyt Vesisaaressa, Pohjois-Norjassa. Alman äiti Sofia Andersen, o.s. Tammela (1853–1913) oli lähtöisin Kittilän Hanhimaasta ja isä Erik Andersen, ent. Hirmu, (1847–1913) puolestaan Keminmaasta. Alma ja Matti Särestöniemi avioituivat vuonna 1913 ja asettuivat Särestöön asuttuaan aluksi Vesisaaressa. Alma ja Matti saivat seitsemän lasta, joista Reidar syntyi kuopuksena vuonna 1925. Vanhempien kuoleman jälkeen Reidarin veli Anton jäi asumaan Vanhaan Särestöön. Veljensä kuoleman jälkeen Anton toimi Särestön isäntänä kuolemaansa, vuoteen 1997, saakka.

Vanhan Särestön rakennukset on entisöity 2000-luvun alussa. Vanha Särestö kuvastaa entisajan elämäntapaa ja kertoo Särestöniemen suvun tarinan sekä taiteilija Reidar Särestöniemen varhaisvaiheista. Taiteilijan ensimmäinen ateljeetila sijaitsi Vanhan Särestön pirtissä

tarinoiden ja enteiden särestö
vanhaikkunasarestoniemimuseo.jpg

Näkymä Vanhan Särestön kuistin ikkunasta

Rentukat vanhalla.jpg

Särestöniemen suvussa on aina ollut ”kahdessa maassa eläjiä”. Etiäiset, enteet, haltijat ja selittämättömät kokemukset ovat siivittäneet arkea ja Särestössä on eletty vahvasti tarinoiden ja vanhojen uskomusten maailmassa.

 

Särestön Alma näki ennusunia ja enteitä, kuten hänen äitinsä Sofia aikoinaan. Unet koskivat usein ihmiselämän suuria käänteitä tai kuolemaa. Taloon tulijoiden etiäiset Alma vaistosi myös herkästi, erityisesti Matilla oli vahvat etiäiset kulkemassa edellään kuin ajatus. Arjen töissä ja selviytymisessä käytettiin vanhoja perinteisiä keinoja, kunnes uusia oli saatavilla.

 

Sairastuneita lääkittiin luonnon antimien avulla, luettiin parannusloitsuja tai käytettiin verenseisauttajia. Yöllisen unettomuuden tai painajaisten riivaaman tuli siirtää sijansa pois maahisten polulta. Suvussa oli myös tietäjäperinnettä. Kaukosen kylän ensimmäisen uudisasukkaan poika Klaus Mikonpoika Kaukonen oli kuuluisa lovinoita.

Sodankylästä Kelontekemän kautta Kaukoseen johtaneen vanhan rahtitien varrella sijainnut Särestön talo yövytti myös lukuisia kulkijoita, jotka iltojen ratoksi kertoivat kokemiaan ja kuulemiaan tarinoita ja tapahtumia.

Näyttely vanhalla

VANHAN SÄRESTÖN ARKEA
Vanha Särestö, kesä ja syksy 2024

Alma20keititössä.jpg

Kuva: Matti Saanio

Särestön tilan elämä oli suurelta osin omavaraista ja elanto saatiin monesta lähteestä. Elettiin perinteisten elinkeinojen varassa, viljeltiin heinää, ohraa ja perunaa, oli lehmiä, lampaita ja hevonen.

Isoisä eli Heikki-äiji harjoitti lisäksi poronhoitoa. Pääkulkuväylä Ounasjoki oli merkittävä lohijoki, josta saatiin jopa miehenmittaisia lohia. Osansa ruokatalouteen toivat riista sekä marjat. Metsätyöt, uitto ja rahdinajo olivat tärkeitä rahanlähteitä. Luonnon vuodenkierto sääteli elämää.

Työtä ja tekemistä maalaistaloissa oli yllin kyllin. Täällä näyttää siltä, että työtä tehdään paljon, mutta ei ole silti kiirettä mihinkään, kuvasi Reidarin Ateneumin luokkatoveri Särestön elämää 1960-luvulla.

Esillä Reidar Särestöniemen maalauksia ja grafiikkaa 1930-1950 luvuilta sekä valokuvataiteilija Matti Saanion valokuvia Särestön elämästä 1960-luvulta.

Aukioloajat
Särestö on auki ympäri vuoden
TI-PE 12-18 & LA 10-16
maanantaisin & pyhäpäivinä suljettu

 
Lipunmyynti loppuu tuntia ennen sulkemisaikaa.
SÄRESTÖ avoinna ympäri vuoden
sunnuntaisin, maanantaisin ja arkipyhinä suljettu 
 

LIPUT 2025 

  • aikuiset 15 €

  • koululaiset, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 12 €

  • perhelippu (2 aikuista ja 2 lasta 7-16 v) 42 €

  • ryhmäliput 12 €/hlö, min. 12 hlöä

  • vapaa sisäänpääsy:
    ICOM -kortilla, Museokortilla ja alle 7-vuotiailla 

     

  • Opastusvaraukset etukäteen toivomananne aikana:
    - opastus 75 €/ pienryhmä max 11 hlö 
    - opastus 150€ / ryhmä min. 12 hlö

    Opastus museon aukioloajan ulkopuolella: Pyydä tarjous.
    Opastuksen lisäksi laskutetaan sisäänpääsymaksut. 

Järjestämme erilaisia taidepajoja koululais- ja päiväkotiryhmille sekä aikuisille. Kysy lisää taide-, arkkitehtuuri- tai ympäristöteemaisista työpajoistamme sähköpostitse!

YhteystiedoT

Särestöniemi-museo 
Särestöntie 880 
99110 Kaukonen 


Varaukset, tiedustelut:

​​p. +358 (0) 16 654 480 (Info)
info(at)sarestoniemenmuseo.fi

Anne Koskamo, museonjohtaja 

anne.koskamo(at)sarestoniemenmuseo.fi
p. +358 (0)40 136 1112

Ryhmät, yhteistyö, tapahtumat:
Saana Veltheim, palveluvastaava 
saana.veltheim(at)sarestoniemenmuseo.fi


Museokauppa, kuvamateriaali:
Katri Alatalo, museoassistentti
katri.alatalo@sarestoniemenmuseo.fi


Työpajat, yleisötyö & museopedagogia:
Siina Toimela, museolehtori 
siina.toimela@sarestoniemenmuseo.fi

 

Kokoelmat, arkistot:
Kaisa Kumpula, kokoelma-amanuenssi
kaisa.kumpula@sarestoniemenmuseo.fi


Raija Ylitalo, kokoelma-amanuenssi 
raija.kulppi(at)sarestoniemenmuseo.fi

  • Facebook - White Circle
  • Instagram - White Circle
  • TripAdvisor - White Circle

© 2019 Särestöniemimuseo

museokortti-kortti.jpg
bottom of page